Matkalaukun pakkausjärjestyksellä on suuri merkitys sille, missä kunnossa vaatteet ovat perillä. Painavat ja kestävät vaatteet kannattaa pakata alimmaiseksi, kun taas ohuet ja herkät kankaat sijoitetaan aina päällimmäiseksi. Näin ne eivät joudu muiden tavaroiden painon alle koko matkan ajaksi, ja ne säilyvät siistimpinä perille saavuttaessa. Tämä yksinkertainen järjestys säästää usein ylimääräiseltä silittämiseltä heti matkan alussa.
Järjestys tekee eron
Herkkiä materiaaleja, kuten silkkiä tai ohuita paitoja, ei kannata rutistaa tiukasti muiden vaatteiden väliin. Sen sijaan niitä voi taitella löyhästi ja asettaa laukun päälle omaksi kerroksekseen, jolloin ne eivät joudu puristuksiin muiden, painavampien tavaroiden alle koko matkan aikana. Jos matkalla on mukana juhlavampi asu, sen suojaaminen omalla kerroksellaan kannattaa erityisesti.
Ohut kangaskerros, kuten pyyhe tai kevyt huivi, voidaan asettaa herkkien vaatteiden ja muun tavaran väliin lisäsuojaksi. Tämä pehmentää painetta ja vähentää ryppyjä entisestään, vaikka laukku olisikin matkan aikana täynnä ja tavarat pääsisivät liikkumaan hieman kuljetuksen aikana. Myös laukun sisään jäävä tyhjä tila kannattaa täyttää kevyillä tavaroilla, jotta vaatteet eivät pääse liikkumaan vapaasti kuljetuksen aikana.
Kannattaa myös välttää liian täyteen pakattua laukkua, sillä tila herkille vaatteille katoaa nopeasti, jos kaikki muu tavara vie tilan ensin. Jättämällä hieman väljyyttä laukun yläosaan varmistetaan, että herkimmät vaatteet mahtuvat asettumaan tasaisesti ilman, että niitä joutuu tunkemaan väkisin muun tavaran sekaan. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun matkalla tarvitaan siistiä asua heti perille saapumisen jälkeen.
Perillä kannattaa purkaa laukku mahdollisimman pian, jotta herkät vaatteet eivät jää pitkäksi aikaa puristuksiin. Nopea purkaminen ja ripustus säilyttävät vaatteet siisteinä ilman ylimääräistä vaivaa, ja sama järjestys kannattaa toistaa myös kotimatkalla, jotta vaatteet pysyvät hyväkuntoisina myös paluun jälkeen. Tästä tulee ajan myötä luonteva osa pakkaamista, johon ei enää tarvitse erikseen keskittyä.
